Väite: Eukalyptusplantaasit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta
UPM hoitaa Uruguayssa monimuotoisia maa-alueita, joissa on alueella ennen puuviljelmiä ollutta alkuperäistä kasvillisuutta ylläpitäviä luonnonmukaisia ekosysteemejä. Noin 60 prosenttia kokonaismaapinta-alasta on eukalyptusplantaaseja, kun taas 40 prosenttia jätetään viljelemättömäksi. Nämä viljelemättömät alueet tarjoavat arvokkaan elinympäristön monille luonnonvaraisille kasvi- ja eläinlajeille. Suurimmilla maa-alueilla on luonnontilaista ruohomaata, luonnonmetsiä ja kosteikkoja.
UPM:n maa-alueilla on 1990-luvun alusta lähtien ollut käytössä järjestelmä paikallisten lajien ja ekosysteemien tunnistamiseen ja suojelemiseen. Nykyään yhtiön oma suojelualueiden verkosto kattaa 14 500 hehtaaria. Tavoitteenamme on lisätä suojelualueiden määrää ja jatkaa pitkäaikaista monimuotoisuusohjelmaamme.
Väite: Vanhat, monimuotoiset metsät muutetaan maaperää köyhdyttäviksi monokulttuureiksi
Tämä ei ole mahdollista Uruguayssa, missä kaikki alkuperäiset metsät ovat lailla suojeltuja. Uruguayn metsätalouden käytännöt perustuvat vuoden 1987 metsälakiin. Tuolloin Uruguayn hallitus ja kaikki puolueet sitoutuivat metsätaloutta, teollista kehitystä ja kotoperäisten metsien suojelua edistävään järjestelmään, jonka tarkoituksena oli monipuolistaa maankäyttöä. Uruguayn kotoperäiset metsät on suojeltu vuoden 1987 metsälain voimaantulosta lähtien.
Uruguaylla oli jo 1980-luvulla käytössään pitkälle kehittynyt, valtakunnallinen maankäytön kartoitusjärjestelmä. Sen avulla pystyttiin tunnistamaan alueet, joista ei ollut juuri hyötyä perinteisen maankäytön tarkoituksiin, mutta joiden maaperä soveltui hyvin metsätalouteen. Puuviljelmät on pääosin perustettu maille, jotka olivat aiemmin laidunkäytössä, eikä puuviljelmien tieltä raivata luonnonmetsää, joka on Uruguayssa lailla suojeltu.
Uruguayssa eukalyptusviljelmät ovat ylläpitäneet maaperän tuottavuutta useiden vuosikymmenten ajan, ja maaperää seurataan säännöllisesti.
Väite: Työolot plantaaseilla ovat epäinhimilliset
UPM:n toimintaohjeet luovat perustan ihmisarvoisten ja oikeudenmukaisten työolojen kunnioittamiselle ja edistämiselle kaikkialla. Globaaleissa henkilöstösäännöissämme olemme määritelleet yksityiskohtaiset periaatteet työolosuhteille, työehdoille ja ihmisarvoiselle työlle noudattaen Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määritelmiä.
Noudatamme kaikilla toimipaikoillamme kansainvälisiä, kansallisia ja paikallisia lakeja ja säädöksiä sekä kunnioitamme kansainvälisiä ihmis- ja työoikeuksia koskevia sopimuksia ja järjestäytymisvapautta.
Alihankkijoilla on keskeinen rooli UPM:n toiminnoissa Uruguayssa. Huolehdimme siitä, että alihankkijoilla ja heidän työntekijöillään on samat työolosuhteet kuin kaikilla UPM:n työntekijöillä.
Väite: Alkuperäisväestön maita kaapataan
UPM on perustanut eukalyptuspuuviljelmiä Uruguayhin sekä ostetulle että vuokratulle maalle. Uruguayn osalta maanhankinnan toimintaympäristö ja lainsäädäntö ovat pitkälle kehittyneitä ja verrattavissa Suomen maan- ja metsänomistukseen sekä kaupantekoon.
Uruguayssa maa hankitaan vapaaehtoisilla kaupoilla (ns. ”willing buyer – willing seller” – periaatteella) neuvotellen sovituilla markkinahinnoilla. Uruguayssa maita ei pakkolunasteta metsäyhtiöiden käyttöön, eikä valtio voi antaa metsäyhtiöille pääsyä alueille ilman paikallisyhteisöjen tai maanomistajien lupaa. Maanomistusoikeudesta maksettava markkinahinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän perusteella. Lisäksi, toisin kuin monissa muissa Latinalaisen Amerikan maissa, Uruguayssa ei enää ole alkuperäiskansoja.
Väite: Pienviljelijöitä karkotetaan plantaasien tieltä
UPM:n maanhankinta puuviljelmiä varten ei koskaan johda pakkolunastuksiin tai viljelijöiden pakollisiin väestönsiirtoihin. UPM:n puuviljelmät Uruguayssa perustetaan mosaiikkimaisesti, useista pienemmistä metsänhoitoyksiköistä koostuen, mahdollistaen ekologisia käytäviä ja muita maankäyttömuotoja, kuten karjanhoitoa ja hunajan tuotantoa, puuviljelmien lomassa. UPM sekä omistaa että vuokraa maata paikallisilta maanomistajilta.
Väite: Viljelysmaiden vieminen uhkaa miljoonien ihmisten elintarviketurvaa
1980-luvulta lähtien Uruguayssa on ollut pitkälle kehittynyt valtakunnallinen maankäytön kartoitusjärjestelmä. Sen avulla on pystytty tunnistamaan alueet, joista ei ole ollut juuri hyötyä perinteisen maankäytön, kuten viljan viljelyn, tarkoituksiin, mutta joiden maaperä soveltuu hyvin metsätalouteen. Puuviljelmiä perustetaan pääasiassa alueille, jotka olivat aiemmin laidunmaata. Puuviljelmiä ei perusteta alueille, jotka on luokiteltu maataloustuotteiden viljelyyn.
Väite: Metsien hakkuita ja puun käyttöä ei voi loputtomasti lisätä. Itse asiassa kestävät rajat on jo ylitetty.
Globaalista näkökulmasta katsoen metsien kasvua ja uusiutuvien raaka-aineiden kuten puun käyttöä tulee lisätä, jotta pääsemme irti fossiilisista raaka-aineista. Ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa, joten fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen nopeasti on välttämätöntä.
Tämä vaatii aktiivista, oikea-aikaista metsänhoitoa, kuten harvennuksia ja lannoituksen hyödyntämistä. Metsäteollisuus toimii globaaleilla markkinoilla, ja useat tutkimukset ovat osoittaneet, että hakkuiden vähentäminen vain siirtäisi ne hiilivuotona maasta tai alueelta toiselle, mahdollisesti maihin, joilla on heikommat teollisuuden seuranta- ja kestävyysstandardit.