Historiallinen ajanjakso on juuri tullut päätökseensä toukokuun 2023 lopussa. UPM:n, Suomen metsäteollisuuden ja Uruguayn kaikkien aikojen suurin investointi on huipentunut UPM:n Paso de los Torosin sellutehtaan käynnistymiseen. Kuten Petri Hakanen, UPM:n Uruguayn kehitysprojektin johtaja toteaa, vaikka vastaavanlaisia tehtaita rakennetaan ympäri maailmaa, on tässä tapauksessa kyse ainutlaatuisesta, mullistavasta askeleesta UPM:n kannalta, koska yhtiön sellubisnes kasvaa lähes 60 prosentilla.
”Haluaisin myös korjata väärinkäsityksen siltä osin, että tämä projekti koskisi pelkästään uuden tehtaan rakentamista. On totta, että olemme rakentaneet maailman suurimman yksilinjaisen sellutehtaan keskiseen Uruguayhin, mutta projektissa on itse asiassa ollut kyse uuden konseptin kehittämisestä, joka perustuu olemassa olevaan alustaan – meidän eukalyptusviljelmiimme sekä Fray Bentosin tehtaaseen”, Hakanen huomauttaa.
Täysin uuden, 2,1 miljoonan tonnin eukalyptussellutehtaan lisäksi projektiin on sisältynyt Montevideon sataman selluterminaalin sekä paikallisen infrastruktuurin, kuten teiden ja asuntojen rakennustyöt. Kokonaisuudessaan investoinnin arvo on 3,47 miljardia dollaria.
Hakanen on panostanut elämästään merkittävän ajanjakson projektille. Viimeisen neljän ja puolen vuoden ajan hän on ollut paikan päällä Uruguayssa, ja pitää kokemusta ainutkertaisena.
”Mikään ei tietenkään olisi ollut mahdollista ilman erinomaisen tiimin ja suuren ammattilaisten joukon sitoutumista. Hassua kyllä, taisin kerran sisäisessä palaverissa sanoa, etten ole oikeastaan projekti-ihminen, koska aiemmat työkokemukseni liittyvät lähinnä liiketoimintojen pyörittämiseen. Olen siis todella astunut mukavuusalueeni ulkopuolelle ja käynyt läpi henkilökohtaisen kehitysprojektin”, hän naurahtaa.
Yksityisen ja julkisen kumppanuus
Hakasen mukaan Paso de los Torosin projekti voidaan jakaa neljään vaiheeseen. Ensimmäinen niistä päättyi investointisopimuksen allekirjoitukseen marraskuussa 2017. Pian sen jälkeen Hakanen nimitettiin projektin johtoon. Investointisopimuksessa määriteltiin vaadittavat edellytykset UPM:n investointipäätökselle sekä Uruguayn hallituksen kriteerit logistiikan, ympäristön ja työllisyyden tasapainoiselle kehitykselle sisämaassa.
”Tässä projektissa huomionarvoista on tapa, jolla työskentelimme yhdessä hallituksen ja julkisten viranomaisten kanssa alusta lähtien. Pidän tätä hyvänä esimerkkinä menestyksekkäästä yhteistyöstä yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Kun projektin vaikutus ulottuu useiden vuosikymmenien päähän, on erityisen tärkeää, että perusasiat on suunniteltu huolella ja tavoite selkeä.”
Seuraavaksi laadittiin tiekartta investointisopimuksen toteuttamiseksi. Käytännössä molemmat osapuolet sitoutuivat tiettyihin toimenpiteisiin, jotka vaaditaan, jotta investointipäätös olisi mahdollinen. Hallitus esimerkiksi lupautui uudistamaan maan keskeisen rautatien, mikä mahdollistaa suoran raideyhteyden tehtaalta satamaan.
”Heinäkuussa 2019 pääsimme pisteeseen, jossa tiekartta oli toteutettu ja meidän oli mahdollista edetä investointipäätökseen. Välittömästi sen jälkeen käynnistimme kolmannen vaiheen ja aloitimme tehtaan, selluterminaalin ja kaikkien niihin liittyvien toimintojen rakennustyöt”, Hakanen kertoo.
Peräänantamattomuutta poikkeusaikoina
Sitten, keväällä 2020 – juuri kun projekti oli pääsemässä vauhtiin ja organisaatio vahvistumassa – koronapandemia iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Nopeiden ja yhdenmukaisten kansallisten rajoitustoimien sekä työmaiden tiukkojen käytäntöjen ansiosta projektia pystyttiin jatkamaan ilman suurempia ongelmia.
”Pandemia osoittautui melkoiseksi koettelemukseksi projektille, jossa tuhannet ihmiset työskentelevät rajatulla alueella samaan aikaan. Pahimmillaan 20 prosenttia työvoimasta oli karanteenissa, mikä luonnollisesti aiheutti haasteita. Systemaattisen ja analyyttisen suunnittelun ansiosta pystyimme kuitenkin pitämään työt käynnissä.”
Pandemian seurauksena odottamattomat logistiset haasteet johtivat merkittäviin viivästyksiin ja tarvikepulaan. Tilanne vaati paljon ylimääräistä suunnittelutyötä ja aikataulujen säätämistä etenkin tämänkaltaisessa projektissa, joka on riippuvainen laitteistojen toimituksista eri puolilta maailmaa. Lisäksi viimeisimmällä tapahtumalla – Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa – on ollut kerrannaisvaikutuksia projektiin globaalin talouden kautta.
”Pystyimme kuitenkin mukautumaan tilanteeseen ja luomaan uusia toimintamalleja. Olen aiemmin verrannut pandemia-aikaa patikoimiseen 30 kiloa painavan repun kanssa. Kun pääsee eroon ylimääräisestä painolastista, on patikointi ja työnteko paljon helpompaa. Kaikkiaan sanoisin, että selvisimme tästä projektista yhdistelmällä suomalaista sisua ja uruguaylaista positiivisuutta”, Hakanen sanoo.
Positiivinen paikallinen vastaanotto
Muistellessaan kaikkein mieleenpainuvimpia kohokohtia ja oppeja matkan varrelta, Hakanen palaa logistisiin haasteisiin. Koska Paso de los Toros on keskellä maata, kaikki suuret tavarakuljetukset ja laitteiston osat piti ensin toimittaa vesiteitse Fray Bentosiin, jossa ne lastattiin kuorma-autoihin.
”Ylisuuria kuljetuksia varten piti rakentaa useita väliaikaisia siltoja sekä ohikulku- ja muita teitä, ja jouduimme siirtämään voimajohtoja. Lisäksi meidän piti perustaa uusi lauttayhteys painavien kuljetusten saamiseksi Rio Negro -joen yli eteläiselle rannalle.”
Hakanen sanoo, että projektin johtamisessa on hyvin pitkälti kyse eteen tulevien asioiden hallinnasta ja ongelmanratkaisusta. Päinvastoin kuin liiketoimintojen johtamisessa, jossa tietyt muutokset toimintaympäristössä voivat olla suotuisia, projekteissa kohdataan tyypillisemmin vastatuulta ja pyritään minimoimaan takaiskuja. Siitä huolimatta hän pitää uusien asioiden oppimista ja luovien ratkaisujen hakemista työn parhaina puolina.
”Yksi oppimamme asia oli aktiivisen ja avoimen viestinnän suuri merkitys ympäröivän yhteisön ja yhteiskunnan kannalta, sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Olemme järjestäneet yli 30 infotilaisuutta pitääksemme yhteisön ajan tasalla tehdasalueen tapahtumista ja projektin etenemisestä. Vastaanotto on ollut hyvin positiivinen ja säännöllisten kyselyidemme perusteella julkinen kuva on kehittynyt projektin edetessä yhä positiivisemmaksi.”
Sitoutumista ja tiimityötä
Projektin meneillään oleva neljäs vaihe on käynnistysvaihe. Kokonaisuudessaan prosessi koostuu lukuisista alaprosesseista, kun tuotantoa kasvatetaan vähitellen asteittain kohti täyttä kapasiteettia. Sellutehtaan käynnistys ei tapahdu pelkästään nappia painamalla ja poljinta polkaisemalla.
Projektin päätöslehdistötilaisuudessa Hakanen sanoi, että ”tätä päivää olen odottanut kaikkein eniten” – tehtaan varsinaisen käynnistyshetken ohella. Hän myöntää olevansa tyytyväinen ja helpottunut, että pitkä ja vaiherikas projekti on vihdoin tulossa päätökseensä.
”Se, mikä on tehnyt minuun valtavan suuren vaikutuksen, ovat loistavat ihmiset – olen nähnyt, kuinka yksilöt todella pistävät itsensä likoon ja kasvattavat samalla osaamistaan. On ollut inspiroivaa kokea, miten ihmiset, jotka eivät ole aiemmin edes tehneet töitä yhdessä, ovat pystyneet luomaan läheisiä tiimejä, joilla on selkeä fokus ja oikea asenne”, Hakanen kehuu tiimiä ja lisää, että projektin vilkkaimmassa vaiheessa jopa 7 500 ihmistä – 60 eri maasta – työskenteli tehdasalueella.
Kohti uusia haasteita
Hakanen harmittelee ainoastaan sitä, ettei ehtinyt hankkia vierailunsa aikana sujuvaa espanjan kielen taitoa.
”Kaikkea ei varmaan voi saada”, hän hymyilee ja lisää, että on kuitenkin siitä harvinainen tapaus, että hänelle on myönnetty pitkittyneen maassa olonsa johdosta pysyvä oleskelulupa Uruguayhin.
Hakasen seuraava urasiirto on vielä paljastumatta. Onko vuorossa kenties toinen megaluokan projekti, nyt kun hän on ehtinyt mieltyä työhön?
”Tämän projektin päättyessä yksi ovi sulkeutuu minulle henkilökohtaisesti, ja samalla toinen ehkä aukeaa. Ammatillisesta näkökulmasta olen onnekas saatuani tämän kokemuksen ja laajan verkoston uusia kollegoita ja ystäviä. Tämä on myös uuden ajanjakson alku paikalliselle organisaatiolle, joka huolehti tästä eteenpäin kokonaisuuden pyörittämisestä normaalin toiminnan aikana. Olen vakuuttunut siitä, että he tekevät jatkossakin erinomaista työtä”, Hakanen päättää.
Teksti: Timo Nykänen