UPM:n ensimmäinen eukalyptusviljelmiin erikoistunut metsätutkimuskeskus vihittiin käyttöön toukokuussa 2022. Se kokoaa yhteen yli 30 vuoden ajalta yritykselle kertynyttä osaamista. UPM Uruguayn teknisestä kehittämisestä ja suunnittelusta vastaavan johtajan Ricardo Metholin mukaan työ sai alkunsa 90-luvun alkupuolella, jolloin keskityttiin testaamaan ja valikoimaan sellaisia eukalyptuspuulajeja, jotka sopeutuisivat hyvin paikallisiin kasvuolosuhteisiin.
”Eucalyptus-sukuun kuuluu yli 500 lajia, joista valitsimme kaksi parhaiten tuottavaa – Eucalyptus grandis ja E. dunnii -lajit – tärkeimmiksi Uruguayhin istutettaviksi puulajeiksi. Tuolloin dunnii-laji ei ollut lainkaan tunnettu Uruguayssa eikä selluteollisuudessa maailmanlaajuisesti, mutta nyt se on maan istutetuin eukalyptuslaji”, Methol sanoo.
UPM on vuosikymmenten ajan pyrkinyt parantamaan puiden geneettistä materiaalia paremman tuottavuuden saavuttamiseksi. Tärkeä askel otettiin vuonna 2000, kun yritys aloitti puiden kasvattamisen pistokkaista pelkkien siementen sijaan.
”Tämä niin sanottu kloonaus tai vegetatiivinen lisääntyminen mahdollistaa sen, että voimme kopioida täsmälleen samaa genotyyppiä valituista puista satoja miljoonia kertoja. Se auttaa tekemään puuplantaaseista tuottavampia ja yhdenmukaisempia ja tehostaa koko toimintaa, myös korjuuta ja puunkuljetuksia”, Methol huomauttaa.
T&K vaikuttaa koko arvoketjuun
Uudessa keskuksessa työskentelee noin 60 henkilöä, mukaan lukien agronomeja, genetiikan kehittämisen, puuston terveyden, metsätalouden tutkimuksen ja puunlaadun asiantuntijoita sekä kemianteknikkoja ja -operaattoreita. Korkea tuottavuus, puun laatu sekä hyvä tuholaisten ja tautien sietokyky ovat tällä hetkellä keskuksen tutkimustyön painopisteitä. Methol lisää, että myös koko prosessin nopeuttaminen on yksi työn keskeisistä tavoitteista.
"Tavoitteenamme on luonnollisesti pyrkiä jatkuvasti parantamaan puiden ominaisuuksia sekä kehittää parhaiden ehdokaskloonien tunnistamisen tehokkuutta ja tarkkuutta. Myös uusien ehdokkaiden testaaminen ilmastonmuutoksen aiheuttamia ankaria ympäristöolosuhteita, kuten pakkasta ja kuivuutta vastaan, on entistä tärkeämpää."
Methol muistuttaa, että ennen kuin puuklooni voidaan ottaa tuotantokäyttöön, vaaditaan satojen ehdokkaiden testaamista noin 15 vuoden ajan, minkä jälkeen valitaan vain yksi tai kaksi yksilöä. Tämä vaatii laajasti resursseja testaukseen, kokeisiin ja arviointiin. Uuden tutkimuskeskuksen laboratoriot, laitteet ja kasvihuoneet tarjoavat UPM:n ammattitaitoisille asiantuntijoille huippuluokan infrastruktuurin.
"Lisäksi Paso de los Torosin uuden sellutehtaan ja Sarandí del Yíssä sijaitsevan kolmannen taimitarhamme käyttöönoton myötä työmme laajuus yli kaksinkertaistuu, joten uusi keskus tarjoaa siihen vaadittavan lisäpanostuksen. Tutkimus ja tuotekehitys on yritykselle strategisesti keskeinen toiminto, sillä emme pyri ainoastaan optimoimaan metsänhoitoa, vaan valikoimme raaka-aineita, joilla on parhaat ominaisuudet selluntuotantoon ja asiakkaiden tarpeisiin sopivin kuidun laatu", Methol toteaa.
Tehostettua analytiikkaa
Methol kertoo, että uuden tutkimuskeskuksen käyttöönoton jälkeen työ on keskittynyt pääasiassa laitteiden hienosäätöön ja erityisesti pienten taimitarhojen kalibrointiin, joissa tuotetaan taimia kokeisiin ja uusia klooneja skaalataan tuotantoa varten.
”Joka vuosi aloitamme uuden 15-vuotisen hankkeen viemällä valitut puut prosessiin. Tänä vuonna pystyimme lähes kolminkertaistamaan alkuvaiheessa analysoitujen puunäytteiden määrän, mikä lisää mahdollisuuksiamme tunnistaa erityisen hyviä puuyksilöitä.”
Uusi keskus on alansa huippulaitoksia maailmanlaajuisesti ja Metholin mukaan UPM on globaali edelläkävijä erityisesti Eucalyptus dunnii -lajiin liittyvässä tutkimuksessa.
"Pistokkaiden saaminen kyseisestä lajista on vaikeaa sen luontaisesti heikon juurtumisasteen vuoksi, joten maailmassa on vain muutama laitos, joissa hallitaan lajin leviäminen pistokkaista tuotannon vaatimalla tasolla."
Yhteistyön tukemista
Keskus on yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa myös mukana useissa eukalyptuksen tuotannon kestävyyteen liittyvissä tutkimuksissa. Puuplantaasien vedenkäyttöä on tutkittu jo yli 20 vuotta ja viljelmien maaperävaikutusten seuranta karjan laiduntamiseen verrattuna on jatkunut yli vuosikymmenen ajan. Lisäksi osana UPM:n luonnon monimuotoisuusohjelmaa on 1990-luvun alusta lähtien tehty biologisia tutkimuksia lajien ja luontaisten ekosysteemien tunnistamisen, luokittelun ja suojelemisen tueksi.
Tutkimusyhteistyöhankkeiden resurssien lisäksi uudella laitoksella on myönteinen vaikutus UPM:n Fomento-ohjelmassa mukana oleville metsäntuottajille. Ohjelma tarjoaa maanomistajille mahdollisuuden monipuolistaa perinteistä tuotantoaan, kuten karjankasvatusta ja maataloutta metsähoidon suuntaan kestävän eukalyptustuotannon avulla.
"Meillä on nyt entistä paremmat mahdollisuudet tarjota kumppaneillemme alan uusimpia teknisiä neuvoja sekä parhaat mahdolliset taimet heidän plantaaseilleen", Methol päättää.
Teksti: Timo Nykänen