UPMPaso de los Toros
  • Sellu
  • Olipa kerran joki – Uruguayn Río Negro
Artikkeli | 10/28/2021 07:39:41 | 4 min Lukuaika

Olipa kerran joki – Uruguayn Río Negro

Río Negro on yksi Uruguayn merkittävimmistä joista. Sen veden laatu on kuitenkin vähitellen heikkenemässä, kun leväkukinnot uhkaavat joen eläimistöä. 800 kilometrin pituinen Río Negro virtaa Brasilian ylängöiltä maan keskiosien läpi, kunnes se yhdistyy Uruguay-jokeen Mercedeksen alueella.

Sen lisäksi että joki tarjoaa elinympäristön luonnonvaraisille eläimille, vettä maataloudelle ja pienimuotoisen turismikeskittymän, se on pitkälti valjastettu vesivoiman tuotantoon. Joen kolme voimalaa tuottavat yhteensä 600 MW:n verran energiaa, mikä on noin 10 % koko maan energiantuotannosta. Parhaillaan UPM rakentaa vuoden 2022 toisella puoliskolla käynnistyvää sellutehdasta, joka hyödyntää Río Negron vettä.

Vaikka joen yläjuoksu on vielä suhteellisen hyvinvoiva, herättää sen veden laatu huolta, sanoo UPM:ää yhtiön toisen Uruguayn sellutehtaan valmistelutyössä konsultoinut Ecometrixin Bruce Rodgers.

”Suurin huoli joen nykytilassa on sen rehevöityminen, mikä aiheutuu liiallisten ravinteiden, erityisesti fosforin, pääsystä vesistöön. Suuret määrät fosforia aiheuttavat runsasta leväkasvustoa”, Rodgers sanoo.

Uruguayn hallituksen vuonna 2017 tekemän tutkimuksen mukaan tietyissä osissa jokea fosforipitoisuudet ylittivät jopa viisinkertaisesti lain salliman määrän. Tämä johtuu osittain myös sen kulkemasta reitistä: joen virratessa Brasiliasta Uruguayhin sen mukana kulkeutuu huomattava määrä ravinteita joidenkin kaupunkien puutteellisen jätevesihuollon sekä maatalouden tehotuotannon takia.

Rio Negro_2.jpg

Pahentunut leväongelma

Joen rehevöityminen on johtanut useiden leväkukintojen muodostumiseen. Ne ovat monessa tapauksessa olleet niin laajoja, että joki on värjäytynyt tietyiltä osiltaan kokonaan vihreäksi.

Leväkeskittymiä pahentaa vielä osaltaan patoamisesta aiheutuva joen hidas virtaus. Kukintoja esiintyy usein patoaltaissa ja suurten patojen alajuoksuilla.

”Toisinaan vesi voi olla padottuna päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia kerrallaan, jolloin joessa ei käytännössä ole lainkaan virtausta”, Rodgers kertoo.

Se on ongelmallista, koska leväkukinnot voivat johtaa happikatoon joessa, vapauttaa myrkkyjä ja tappaa muita vedeneläviä. Kaikki tämä johtaa epätasapainoiseen ekosysteemiin.

”Tämä on nykytilanne. Muutoin joessa on kyllä paljon kalaa ja siinä viljellään esimerkiksi sampea. Käytännössä se on terve ympäristö”, Rodgers sanoo. ”Kun meillä oli paikan päällä ryhmä laskemassa verkkoja ja keräämässä kaloja, niitä oli todella runsaasti”, hän lisää.

Jotta tilanne säilyisi, on rehevöityminen ja veden laadun huononeminen kuitenkin pysäytettävä.

Virtaus tekee paluun

Rodgersin mukaan yksi tarjolla oleva keino on joen virtauksen lisääminen. Vähintään noin 650 kuutiometriä sekunnissa etenevä virtaus mahdollistaisi sen, että jokeen kulkeutuvat ravinteet hajoavat ja auttavat lieventämään leväkukintojen vaikutusta.

”Minimivirtauksen hallinta on järkevää joen kannalta. Siten joet kulkevat luonnostaan, joten kyse on vain luonnonmukaisen virran jäljittelemisestä”, Rodgers sanoo.

Joen virtauksen lisäämisestä huolimatta Rodgers uskoo, että varastoitua vettä on riittävästi ylläpitämään entisen tasoista virtausta vesivoimaloiden käyttöön.

Vaikka virtauksen tehostaminen nostattaa toiveita tilanteen parantamiseksi, on huolta herännyt joen varrella olevan teollisuuden mahdollisesta vaikutuksesta veden laatuun. Asiantuntijoiden mukaan vaikutukset ovat kuitenkin vähäpätöisiä.

Rio Negro_3.jpg

Oppia Fray Bentosista

Jukka Tana on ympäristöalan konsultti, joka vastasi kalakantojen tutkimuksesta UPM:n ensimmäisen, Uruguay-joen varrella sijaitsevan Fray Bentosin sellutehtaan alueella. Niiden havaintojen perusteella, joita hän teki sekä ennen että jälkeen tehtaan rakentamisen, ovat ympäristövaikutukset olleet liki olemattomia.

”Emme havainneet mitään eroa veden laadussa tai kalakannoissa ennen rakennustöiden aloittamista ja tehtaan käynnistymisen jälkeen. Tutkimme muun muassa kalojen lisääntymistä ja kasvua, emmekä nähneet minkäänlaisia vaikutuksia. Tutkimukset jatkuvat edelleen, eivätkä tehtaan jätevedet ole käsittääkseni aiheuttaneet havaittavia muutoksia”, Tana kertoo.

Tanan mukaan sellutehtaan pieni ekologinen jalanjälki on sekä sen sijainnin että tehtaassa käytetyn teknologian ansiota.

Río Negro -aloite

UPM on sitoutunut osallistumaan ja antamaan taloudellista tukea Río Negroa koskevaan aloitteeseen, jonka suunnitelma julkistettiin jo maaliskuussa 2019. Uruguayn hallitus toteuttaa laajaa sidosryhmähanketta, jonka tavoitteena on parantaa joen vedenlaatua.

Aloite pohjautuu viiteen eri lähestymistapaan: tiedon lisäämiseen vesistöjen liikkeistä, juoma- ja jätevesijärjestelmien parantamiseen, jokialuetta ympäröivän tuotannon vastuulliseen hallintaan, paikallisten resurssien vahvistamiseen suunnitelman kehittämiseksi sekä aluehallintoon ja biodiversiteetin suojeluun.

El Paísin mukaan syyskuussa 2021 noin 16 hanketta 37:stä oli toteutuksessa, ja loput ovat valmistelu- ja hyväksymisvaiheessa.

 

Text: Daniel Dawson