Artikkeli | 11/16/2022 08:54:38 | 8 min Lukuaika

Ison kynnyksellä

Marko Erola

Manager, Media Relations

On sanottu, että muutos tapahtuu vähitellen ja sitten yhtäkkiä. UPM:n uudistuminen ottaa lähikuukausina pidemmän loikan kuin koskaan aikaisemmin, sanoo toimitusjohtaja Jussi Pesonen.

Ison kynnyksellä. Niillä kahdella sanalla Jussi Pesosen kuvaa johtamaansa yhtiötä.

Iso on ensinnäkin Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikkö. OL3 lisää kertaheitolla UPM:n sähköntuotantoa lähes 50 prosenttia tilanteessa, jossa markkinahinnat ovat poikkeuksellisen korkeat.

Vielä enemmän, noin 55 prosenttia, kasvaa sellutuotannon kapasiteetti, kun Paso de los Torosin sellutehdas Uruguayssa käynnistyy alkuvuonna 2023. Montevideon sataman selluterminaalin vihkiäisiin valmistautuva Pesonen ei peittele innostustaan.

”Paso de los Toros on äärimmäisen hienosti hoidettu projekti erittäin haastavissa olosuhteissa, joissa pandemia sotki logistiikan ja oli iso haaste itse tehdastontillakin. Nostan hattua projektitiimille.”

 

UPM Paso de los Toros

UPM Paso de los Toros

 
Kaukana ei ole biokemikaalijalostamon käynnistyminenkään Leunassa Saksassa. Silloin UPM:lle ei tule vain lisää kapasiteettia vaan täysin uusi, maailmanmitassakin ainutlaatuinen liiketoiminta.

Mutta mitä toimitusjohtaja ajattelee siitä, että ison kynnyksellä uutiset ovat pelkkää sotaa, energiakriisiä, taantumaa, inflaatiota ja koronaa? Miten Biofore-strategia toimii maailmassa, joka kiepsahti hetkessä päälaelleen?

Alkaako alueellistuminen?

Biofore-strategia vastaa ilmastonmuutokseen: yhtiö valmistaa metsäbiomassasta tuotteita, joilla vähennetään fossiilisten materiaalien ja energioiden käyttöä. Nyt sota, energiakriisi ja geopoliittinen murros ovat nousseet ilmastonmuutoksen ohi ainakin hetkellisesti.

Pesosen mukaan taloudessa, energiassa, ruokaketjuissa ja logistiikassa tapahtuvat muutokset saattavat olla pitkällisiäkin ja koettelevat varmasti niin yhteiskuntia kuin kotitalouksia. Mutta:

”UPM:n näkökulmasta perusasetelma tai markkinanäkymä ei ole kuitenkaan muuttunut. Tase on vahva, ja voimme jatkaa strategian ja kasvuhankkeiden toteuttamista”, Pesonen sanoo.

Vahva tase. Pesonen nostaa sormen. Toinen sormi: oikea toimintamalli, jossa fokus on viedä läpi strategisia hankkeita sekä huolehtia liiketoimintojen tuloskunnosta. Kolmaskin sormi: niin globaali yhtiö kuin UPM onkin, raaka-ainehankinta, tuotanto ja asiakaspalvelu on paikallista.

Paikallisuus on tärkeää siksi, että globalisaatio saattaa kääntyä alueellistumiseksi, mistä voi seurata esteitä kaupankäyntiin ja tavaravirtoihin.

”Mutta siinäkin viitekehyksessä meillä on mahdollisuus toimia tehokkaasti. UPM on asemoitunut hyvin ja valmis paitsi vastaamaan haasteisiin myös tarttumaan mahdollisuuksiin”, Pesonen toteaa.

Yksi kiinnostava kysymys on, millaisia muutoksia uusi geopoliittinen asetelma aiheuttaa UPM:lle tärkeässä Kiinassa ja Aasiassa.

Pesonen arvelee tulevan vuoden näyttävän, miten Kiina pääsee eroon koronasta ja onko maalla mahdollisesti jonkinlainen uusi suunta.

”Se tosiasia ei ole muuttunut, että Aasia on iso, kasvava markkina, jossa keskiluokkaistuminen ja kaupungistuminen jatkuu nopeana. Tämä perusasetelma on entisellään.”

Leunan kemiaa on kaikkialla

UPM:n maailmankartalla eniten huolta aiheuttaa Saksa. Pesoselta kysytään usein, miten paperituotannon siellä käy, kun talveksi ennakoidaan teollisuuden ja talouden rampauttavaa kaasupulaa.

Pesonen sanoo kantavansa huolta asiasta mutta muistuttaa, että painopaperit eivät enää tuo kovin suurta osaa yhtiön liikevaihdosta, saati tuloksesta, eivätkä Saksan tehtaatkaan ole yhdestä muotista.

”Joissakin tehtaissa on biovoimalaitos sekä lämmön ja sähkön yhteistuotantoa yhteiskunnalle. Sitten on niitä, jotka käyttävät pelkästään maakaasua, ja siellä tulee varmasti haasteita.”

UPM:llä on Saksan yllä roikkuvissa tummissa pilvissä Leunan biokemikaalijalostamon kokoinen aurinkoinen aukko.

 

UPM Leuna

UPM Leuna
 

”Olemme aidosti ensimmäisiä tekemässä metsäbiomassasta kemiantuotteita. Tilanne on sikälikin otollinen, ettei paikallisesti hyödynnettävällä raaka-aineella ole mitään tekemistä Venäjän kanssa”, Pesonen huomauttaa.

Kaupallinen kiinnostus vuoden 2023 lopulla valmistuvaa biokemikaalijalostamoa kohtaan on jo nyt huikeaa, vaikkei jalostamon tuotteiden päästövähennysmahdollisuuksia Pesosen mukaan ole toistaiseksi edes täysin ymmärretty.

”Leunan kemia ei ole vain PET-pulloja tai hiilimustaa. Niitä molekyylejä on kaikkialla, ihan jokaisessa esineessä tässäkin neuvotteluhuoneessa. Voimme hakea sopivimmat loppukäyttösegmentit, joissa on suurin markkinaimu ja oikea hinta.”

”Olen ylpeä paperista”

Pesonen toteaa olevansa hyvin tyytyväinen yhtiön liiketoimintaportfolioon, jossa yhdistyvät kasvavat liiketoiminnot, bioalkuiset uudet liiketoiminnot sekä kypsä paperiliiketoiminta.

Portfolio on osoittanut toimivuutensa, mutta sen olemassaolo ei ole itsestäänselvyys.

”Aloittaessani (2004) vallalla oli ajattelu, että ole globaali, keskity yhteen, myy muut ja pane tase tehokkaaseen käyttöön. Kaikki, kuten tarrat, energia, sellu ja puuteollisuus, kyseenalaistettiin. En tiedä, miksi ajattelin silloin eri tavalla, mutta niin vain ajattelin”, Pesonen muistelee.

Hän muistaa miettineensä asian niin, että UPM:ään sopivalla liiketoiminnolla tulee olla kaksi kriteeriä. Raaka-aine on metsäbiomassaa, mutta liiketoiminnan on myös ansaittava asemansa yhtenä alansa parhaana.

Raflatacissa olemme todistaneet, että pystymme kasvamaan ja olemaan kilpailukykyinen. Kasvu on ollut lähes viisi prosenttia vuodessa ja marginaalit ovat kaksinkertaistuneet. Sama koskee esimerkiksi sellua, jossa varsin nopeasti nousimme yhdeksi maailman johtavaksi yhtiöksi.”

Uudistuminen paperiyhtiöstä nyky-UPM:ksi on vienyt parikymmentä vuotta ja vaatinut paitsi sopeutumista painopaperien hiipuvaan kysyntään myös kykyä innovoida uraauurtavia tuotteita, kuten biokemikaaleja ja biolääketieteen tuotteita.

Yhtä Pesonen ei unohda koskaan mainita, kun puhutaan yhtiön muuttumisesta.

”Olemme ainoa yhtiö, jossa paperi on edelleen vahvassa roolissa.

Paperiliiketoiminta tuo vapaata kassavirtaa kasvuun ja innovaatioihin sekä pitää taseen kunnossa. Olen todella ylpeä paperista.
 

Paperiliiketoiminta

 

Hyvä polku vetytalouteen

Leunan biokemikaalijalostamo on merkittävä avaus fossiilisten materiaalien korvaamiseksi monissa kuluttajatuotteissa. Hiilidioksidivapaata energiaa UPM tuottaa ydin- ja vesivoimalla, josta Pesonen odottaa vakaata tulosta.

Hieman kauempana tulevaisuudessa hän näkee mahdollisuuksia hiilivapaan sähkön ja tehtailla syntyvän biogeenisen hiilidioksidin yhdistämisessä uusiksi tuotteiksi.

”Vetytalouden kaupalliset mahdollisuudet alkavat näkyä tulevina vuosina. UPM:llä on erittäin hyvä polku vetytalouteen”, Pesonen visioi.

Energiakriisi palautti ilmastonmuutoskeskustelun peruskysymyksiin. Turvallisuus haastoi ilmastopolitiikan, jossa Pesosen mukaan on puhuttu liikaa hiilinieluista ja kompensaatiosta ja liian vähän fossiilisten raaka-aineiden ja polttoaineiden korvaamisesta.

”Kompensoimalla ongelma ei ratkea, vaan ratkaisu löytyy fossiilisia materiaaleja korvaavien tuotteiden kehittämisestä, eikä se tapahdu välittömästi. Tämän pitäisi olla keskustelun keskiössä.”

Energiaturvallisuudessa UPM on iso tekijä Suomessa, missä yhtiö ei ole vain suuri energian kuluttaja vaan myös suuri energian tuottaja sekä keskeinen säätöenergian toimittaja ja huoltovarmuuden ylläpitäjä.

Jatkuvan parantamisen kulttuuri

Selkeän strategian, ketterän toimintamallin, vahvan taseen ja kilpailukyvystä huolehtimisen lisäksi Pesonen näkee yhtiössä erityisen voimavaran.

”Yhtiössä on jatkuvan parantamisen kulttuuri. Voi sanoa, että innostus ja uteliaisuus tulevaan on yhtiön DNA:ssa.”

Tätä kulttuuria ruokkii Pesosen mielestä se, että UPM:läiset kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä yhtiössä, jolla on iso rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Toinen tärkeä asia on liiketoiminnoille annettu kokonaisvastuu, joka ulottuu raaka-aineesta asiakkaisiin.

”Henkilöstön rooli on todella tärkeä. Oikeat henkilöt oikeissa paikoissa tuovat menestystä ja tuloksia yhdessä. Ja johtajilla pitää olla voimaa toteuttaa. On kyettävä kulkemaan joskus trendejä vastaan omaan näkemykseen luottaen”, Pesonen sanoo.

Näin tapahtui Paperiliiton lakkoillessa Suomessa viime keväänä. UPM:n johdon motiivit kyseenalaistettiin julkisessa keskustelussa ajoittain hyvinkin kärjekkäästi.

”Tavoitteemme oli selkeästi se, että työehtosopimukset sovitaan UPM:ssä liiketoimintakohtaisesti, jotta pärjäisimme kansainvälisessä kilpailussa mahdollisimman hyvin. Tähän tavoitteeseen päästiin, ja uudet liiketoimintakohtaiset sopimukset toivat muutoksia, joita tulevaisuuden menestyminen Suomessa vaatii”, Pesonen sanoo.

”Johdolla ja henkilöstöllä on nyt mahdollisuus yhdessä huolehtia siitä, että tuotantoyksikkö on kilpailukykyinen, kun tuotteet kohtaavat maailmanmarkkinoilla muita tuotteita. Siitähän tässä on pohjimmiltaan kyse.”

 

Valokuvaus: Joonas Salo

 
Uudet monimuotoisuuden indikaattorit Uruguayhin
Artikkeli | 1 min

Uudet monimuotoisuuden indikaattorit Uruguayhin

Lue lisää
Päivä UPM:n metsänhoitajan elämässä
Artikkeli | 4 min

Päivä UPM:n metsänhoitajan elämässä

Lue lisää
Suomalais-uruguaylainen tiimi tekee saumatonta yhteistyötä
Artikkeli | 3 min

Suomalais-uruguaylainen tiimi tekee saumatonta yhteistyötä

Lue lisää