Ison kynnyksellä. Niillä kahdella sanalla Jussi Pesosen kuvaa johtamaansa yhtiötä.
Iso on ensinnäkin Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikkö. OL3 lisää kertaheitolla UPM:n sähköntuotantoa lähes 50 prosenttia tilanteessa, jossa markkinahinnat ovat poikkeuksellisen korkeat.
Vielä enemmän, noin 55 prosenttia, kasvaa sellutuotannon kapasiteetti, kun Paso de los Torosin sellutehdas Uruguayssa käynnistyy alkuvuonna 2023. Montevideon sataman selluterminaalin vihkiäisiin valmistautuva Pesonen ei peittele innostustaan.
”Paso de los Toros on äärimmäisen hienosti hoidettu projekti erittäin haastavissa olosuhteissa, joissa pandemia sotki logistiikan ja oli iso haaste itse tehdastontillakin. Nostan hattua projektitiimille.”
UPM Paso de los Toros
Kaukana ei ole biokemikaalijalostamon käynnistyminenkään Leunassa Saksassa. Silloin UPM:lle ei tule vain lisää kapasiteettia vaan täysin uusi, maailmanmitassakin ainutlaatuinen liiketoiminta.
Mutta mitä toimitusjohtaja ajattelee siitä, että ison kynnyksellä uutiset ovat pelkkää sotaa, energiakriisiä, taantumaa, inflaatiota ja koronaa? Miten Biofore-strategia toimii maailmassa, joka kiepsahti hetkessä päälaelleen?
Alkaako alueellistuminen?
Biofore-strategia vastaa ilmastonmuutokseen: yhtiö valmistaa metsäbiomassasta tuotteita, joilla vähennetään fossiilisten materiaalien ja energioiden käyttöä. Nyt sota, energiakriisi ja geopoliittinen murros ovat nousseet ilmastonmuutoksen ohi ainakin hetkellisesti.
Pesosen mukaan taloudessa, energiassa, ruokaketjuissa ja logistiikassa tapahtuvat muutokset saattavat olla pitkällisiäkin ja koettelevat varmasti niin yhteiskuntia kuin kotitalouksia. Mutta:
”UPM:n näkökulmasta perusasetelma tai markkinanäkymä ei ole kuitenkaan muuttunut. Tase on vahva, ja voimme jatkaa strategian ja kasvuhankkeiden toteuttamista”, Pesonen sanoo.
Vahva tase. Pesonen nostaa sormen. Toinen sormi: oikea toimintamalli, jossa fokus on viedä läpi strategisia hankkeita sekä huolehtia liiketoimintojen tuloskunnosta. Kolmaskin sormi: niin globaali yhtiö kuin UPM onkin, raaka-ainehankinta, tuotanto ja asiakaspalvelu on paikallista.
Paikallisuus on tärkeää siksi, että globalisaatio saattaa kääntyä alueellistumiseksi, mistä voi seurata esteitä kaupankäyntiin ja tavaravirtoihin.
”Mutta siinäkin viitekehyksessä meillä on mahdollisuus toimia tehokkaasti. UPM on asemoitunut hyvin ja valmis paitsi vastaamaan haasteisiin myös tarttumaan mahdollisuuksiin”, Pesonen toteaa.
Yksi kiinnostava kysymys on, millaisia muutoksia uusi geopoliittinen asetelma aiheuttaa UPM:lle tärkeässä Kiinassa ja Aasiassa.
Pesonen arvelee tulevan vuoden näyttävän, miten Kiina pääsee eroon koronasta ja onko maalla mahdollisesti jonkinlainen uusi suunta.
”Se tosiasia ei ole muuttunut, että Aasia on iso, kasvava markkina, jossa keskiluokkaistuminen ja kaupungistuminen jatkuu nopeana. Tämä perusasetelma on entisellään.”
Leunan kemiaa on kaikkialla
UPM:n maailmankartalla eniten huolta aiheuttaa Saksa. Pesoselta kysytään usein, miten paperituotannon siellä käy, kun talveksi ennakoidaan teollisuuden ja talouden rampauttavaa kaasupulaa.
Pesonen sanoo kantavansa huolta asiasta mutta muistuttaa, että painopaperit eivät enää tuo kovin suurta osaa yhtiön liikevaihdosta, saati tuloksesta, eivätkä Saksan tehtaatkaan ole yhdestä muotista.
”Joissakin tehtaissa on biovoimalaitos sekä lämmön ja sähkön yhteistuotantoa yhteiskunnalle. Sitten on niitä, jotka käyttävät pelkästään maakaasua, ja siellä tulee varmasti haasteita.”
UPM:llä on Saksan yllä roikkuvissa tummissa pilvissä Leunan biokemikaalijalostamon kokoinen aurinkoinen aukko.
UPM Leuna
”Olemme aidosti ensimmäisiä tekemässä metsäbiomassasta kemiantuotteita. Tilanne on sikälikin otollinen, ettei paikallisesti hyödynnettävällä raaka-aineella ole mitään tekemistä Venäjän kanssa”, Pesonen huomauttaa.
Kaupallinen kiinnostus vuoden 2023 lopulla valmistuvaa biokemikaalijalostamoa kohtaan on jo nyt huikeaa, vaikkei jalostamon tuotteiden päästövähennysmahdollisuuksia Pesosen mukaan ole toistaiseksi edes täysin ymmärretty.
”Leunan kemia ei ole vain PET-pulloja tai hiilimustaa. Niitä molekyylejä on kaikkialla, ihan jokaisessa esineessä tässäkin neuvotteluhuoneessa. Voimme hakea sopivimmat loppukäyttösegmentit, joissa on suurin markkinaimu ja oikea hinta.”
”Olen ylpeä paperista”
Pesonen toteaa olevansa hyvin tyytyväinen yhtiön liiketoimintaportfolioon, jossa yhdistyvät kasvavat liiketoiminnot, bioalkuiset uudet liiketoiminnot sekä kypsä paperiliiketoiminta.
Portfolio on osoittanut toimivuutensa, mutta sen olemassaolo ei ole itsestäänselvyys.
”Aloittaessani (2004) vallalla oli ajattelu, että ole globaali, keskity yhteen, myy muut ja pane tase tehokkaaseen käyttöön. Kaikki, kuten tarrat, energia, sellu ja puuteollisuus, kyseenalaistettiin. En tiedä, miksi ajattelin silloin eri tavalla, mutta niin vain ajattelin”, Pesonen muistelee.
Hän muistaa miettineensä asian niin, että UPM:ään sopivalla liiketoiminnolla tulee olla kaksi kriteeriä. Raaka-aine on metsäbiomassaa, mutta liiketoiminnan on myös ansaittava asemansa yhtenä alansa parhaana.
”Raflatacissa olemme todistaneet, että pystymme kasvamaan ja olemaan kilpailukykyinen. Kasvu on ollut lähes viisi prosenttia vuodessa ja marginaalit ovat kaksinkertaistuneet. Sama koskee esimerkiksi sellua, jossa varsin nopeasti nousimme yhdeksi maailman johtavaksi yhtiöksi.”
Uudistuminen paperiyhtiöstä nyky-UPM:ksi on vienyt parikymmentä vuotta ja vaatinut paitsi sopeutumista painopaperien hiipuvaan kysyntään myös kykyä innovoida uraauurtavia tuotteita, kuten biokemikaaleja ja biolääketieteen tuotteita.
Yhtä Pesonen ei unohda koskaan mainita, kun puhutaan yhtiön muuttumisesta.
”Olemme ainoa yhtiö, jossa paperi on edelleen vahvassa roolissa.